Haaste bloggaajille!

Mä päätin tehä tämmösen haasteen, missä saa tietää vähän enemmän jotain hyödyllistä, kun esimerkiks minkä väriset sukat sulla on kirjottaessa jalassa. Mä kehittelin tätä haastetta viime torstaina, kun mä kävelin koulusta kotiin. Aloitetaan!

  1. Oletko nais -vai miespuolinen?
  2. Oletko alaikäinen vai täysi-ikäinen?
  3. Missä elämänvaiheessa olet? (Teini-ikä, lapsuus jne.)
  4. Mitkä koulut olet jo suorittanut? (Ala-aste, peruskoulu, lukio…)
  5. Mihin ammattiin tähtäät/tähtäsit?

                                                                            Omat vastaukset:

  1. Olen naispuolinen.
  2. Olen alaikäinen.
  3. Oikeastaan elämänvaiheessa nimeltä nuoruus. En siis virallisessa teini-iässä (13-19) ihan vielä.
  4. Esikoulu, ala-aste pian takana.
  5. En tiedä vielä.

Tehkää muutkin bloggaajat tätä haastetta! Tän haasteen siis kehittelin itse. Todennäköisesti joku valmis haaste jossain vaiheessa tulee.

 

Muista aina, talvella…

…monta vaaraa onpi eessä. Joo, tää on tämmönen extrapostaus, eli eilen tuli peruspostaus ja huomenna tulee peruspostaus. Tää ei vaikuta millään tapaa mun blogikalenteriin, mutta mun täytyy saada tehtyä tää tänään, koska saa nähä, onks sitten ystävänpäivän paikkeilla, millon on seuraava tyhjä paikka, enää semmosta järkevää ees laittaa mitään tällästä postausta.

Eli, kun mä olin tullu koulusta bussilla ja kävelin sieltä pysäkiltä kotiin, mä liukastuin. Vaikka mä yritin parhaani mukaan hyödyntää hiekotusta ja pälviä, mä liukastuin. Se sattu hetken, mutta mä pääsin helposti ylös. Kun mä lähin kävelemään huomattavasti varovaisemmin kohti kotia, mun mieleen putkahteli reilusti ajatuksia. Ensinnäkin mä päätin tehä tän postauksen. Sitten mä tajusin, että se jääsohjo oli luultavasti pelastanu mun jalan.

Siis mitä? Joo, mä tiedän, että mä liukastuin sen takia, mutta jo mä olisin kaatunu samalla tavalla samalla voimalla paljaalle asfaltille, mun jalasta ois voinu murtua joku luu. Se on kuitenkin semmosta suhteellisen pehmeetä, kun siinä on loskaa mukana. Paljas, kova asfaltti hiekotuskivineen = todennäkösesti murtunu luu.

Lisäks mä haluun muistuttaa teitä tosi tärkeestä numeroyhdistelmästä. 112. Ja yrittäkää pitää oikeestaan aina ladattua puhelinta mukana. Sen ei tarvi olla mikään uusin iPhone tai mitään, kunhan sillä voi soittaa. Jos näät jonkun itkemässä kadulla, mee ihmeessä kysymään, onko kaikki hyvin. Jos ei oo ja tarvii ambulanssin, soita rohkeesti. Sillä ei oo mitään merkitystä, tunnetko sä kyseisen henkilön vai et. Jos kyseinen henkilö kuitenkin tarvii ambulanssin, soita. Voit pelastaa ihmisen hengen.

Ja olkaa varovaisia kulkiessanne tuolla ulkona. Siellä on liukasta. Hyödyntäkää pälviä ja hiekotusta, ja käyttäkää kunnon talvikenkiä.

DIY-vinkki: Kuulokkeiden koristelu

Okei, koska ainakin ite tykkään kovasti lukee DIY-postauksia, tässä tulee yks—koristele kuulokkeet! Koristelemiseen tarvitset:


Hamahelmiä.

Sakset. Tässä DIY-jutussa pienemmät sakset on paljon paremmat kun isot.

Sekä tietysti ne koristeltavat kuulokkeet. En oo varma, voiko tätä tehä semmosille toisenlaisille kuulokkeille(kuva alla), mutta ainakin nappikuulokkeilla toimii. En siis tiiä, voiko tehä niille toisenlaisille kuulokkeille, koska mä en semmosia omista.

Alota valitsemalla joku kiva väriyhdistelmä. Mulla oli semmosia pastellisävysiä hamahelmiä, niin mä laitoin turkooseja ja liiloja, ja niistä tuli ihanat! Voit ottaa myös randomilla niitä hamahelmiä, mutta tulee parempi lopputulos, kun valitset väriyhdistelmän. Niitä kannattaa laittaa vaan siihen ”varteen”, joten esimerkiks, jos oot kauhee Ruotsin vihaaja(=aito suomalainen, jos tykkäät saunoo ja oot epäsosiaalinen :D) ja sulla on keltaset kuulokkeet ei kannata laittaa sinistä. Huomaa myös, että tähä menee reilusti hamahelmiä, niin millään mulla on kolme väriä ja kaikkia värejä kymmenen-linjalla EI kannata lähtee tähän hommaan.

Sitten ota sakset ja leikkaa hamahelmi auki pituussuunnassa (kai?) halki niin, että sä saat niiku avattua sen.

Sitten avaa se hamahelmi ja pujota kuulokkeiden johtoon. Tee samaa niin kauan, että niitä hamahelmiä on tarpeeks niissä kuulokkeissa. Jotta pääsisitte testaamaan koristeltuja kuulokkeitanne, tässä pari biisiä, joista mä ite tykkään:

 

Maanantai…

Jokainen tietää sen tunteen, kun maanantaiaamuna herätyskello soi ja ei jaksa nousta. Tietenkään. Miks jaksais? Maanantain tehtävä on kiusata ihmiskuntaa.

 

Valitan maanantai, mutta olet oikeassa. Kaikki vihaavat sinua. Tai siis jos ei ole joku loma, varsinkaan kesäloma. Päätin kirjottaa tän artikkelin viime maanantaina, kun oli (vaihteeks) vaikeeta nousta sängystä viikonlopun jälkeen. En löytänyt kuvaa, mutta Karvisen sanoin: Maanantait olisivat parempia, jos ne alkaisivat myöhemmin.

Asia taitaa kyllä olla näin.

 

 

 

Vähän infoa

Nyt ei hetkeen oo tulossa postausta, mutta pian mä koitan säännöllistää kirjottamista. Kun isä kävi Saksassa, mä sain tuliaisina kalenterin. Se ei ollu niin ”varsinainen” kalenteri, ku se mun heppakalenteri, jonka sain joululahjaks. Niinpä siitä tuli mun blogikalenteri. Maanantaista lähtien postauksia pitäis tulla joka toinen päivä. Suunnilleen. Ota huomioon, että jos mä meen vaikka mummolaan tms. niin postauksia ei välttämättä tuu joka toinen päivä, koska mä en tiiä, pystyykö tällä blogipohjalla ajastamaan julkasemista mitenkään. Mutta ei hätää, mä (melko) varmasti ilmotan, jos jotain tän tapasta tulee. Nähdään maanantain postauksen parissa.

 

 

Katumus…

Tappio on rankka rakastaja, entä katumus sitten? Täällä oli äsken meidän tuttuja. Mua pari vuotta nuorempi tyttö oli mun kanssa ja puuhailtiin yhessä. Sitten mä annoin mun joitakin leluja sille, koska mä en ite hirveesti leiki. Vaikka mä en hirveesti leiki millään, niin kun mä annoin YHDEN petshopin, mun rakkaan taskuravun, tuntuu pahalta. Mä vaan koitan saada ne muutkin lelut nopeesti annettuu sille. Anteeks, taskurapu! Eron aika on koittanut…

 

Auttakaa, miten mä saan tän tunteen pois? Tuntuu niin pahalta…

Vähän sitä sun tätä…

Ihan ekana mä kerron tarramuistilapuista. Mä sain eilen lidlistä semmosen tarramuistilappuminkälien. Mä otin semmosia oransseja liuskamuistilappuja ja kirjotin niin moneen ku lukuaineita on lukuaineen nimen ja kiinnitin ne kaikki allekkain tai semmoseen riviin. Sitten mä otin erivärisiä nuolimuistilappuja yhtä monta ku lukuainemuistilappuja on. Sitten mä mietin tällä tapaa: Hissasta on tekemättömiä läksyjä, mä laitan siihen vaikka sinisen nuolen. Äikästä ei oo, en laita siihen mitään. Eli niitten aineiden kohalle, mistä on tekemättömiä läksyjä, mä laitoin nuolen. Tänhän vois toki tehä myös toisinpäin eli nuoli tehtyjen läksyjen kohalle.

Koulu-uinnit, mistä mä valitin viime postauksessa, meni ainakin eka kerta hyvin. Mä menin keskialtaaseen, missä oli ylivoimasesti eniten tyyppejä, ainakin aluks. Kun meitä oli kaks luokkaa siellä, me ja meitä 2 vuotta nuorempia. Ensin kaikki mun luokkalaiset keskialtaassa joutu uimaan altaan päästä päähän ja sitten selkää takas. Toinen luokka teki samoin. Sitten kaikki mun luokkalaiset joutu isoon altaaseen. Kun alettiin uimaan siellä selkäkroolia, mä meinasin hukkua. Katoin netistä, että jossain kohtaa sitä allasta on NELJÄ METRIÄ SYVÄÄ. Mä pääsin sitten takas keskialtaaseen(tietysti) ja siellä mä sitten uin. Oishan ollu tyhmää, että kun mä meinasin hukkua, mä oisin joutunu jäämään sinne koko ajan hukkumaan. Vaikka mä OSAAN UIDA, mä EN OSAA UIDA tarpeeks hyvin syvään altaaseen. Joka tapauksessa oli kivaa, ei vaan ehtiny käydä saunassa, ku piti vartissa peseytyä, pukee ja olla menossa. Isä kehu, että siinä uimahallissa, missä me käytiin, on hyvät saunat. Oisin halunnu testata. 🙁 Muuten oli kivaa. Tästä tuli aika pitkä postaus, joten on aika lopettaa.

 

 

Eka koulu”viikko”

Täällä päin Suomea missä mä asun, alko koulut 7.1. eli torstaina. Eka koulupäivä oli melko helppo, 10-14. Perjantaina olikin jo 8-14. Kaks koulupivää, ja mä olin ihan poikki, tietenkin. Mitenköhän mä selviän viidestä? Saa nähdä. Mua myös nolottaa aika paljon, kun tiistaina alkaa KOULU-UINNIT. Äärimmäinen kärsimys. En osaa uida. Oon ihan varmasti muista jäljessä murrosiässä, nolottaa… En halua mennä… Lisäks muistin jotain. Tiistaisin on biologiaa. Arvaatte loput. Jos jollain on jotain auttavia sanoja, ne on oikein tervetulleita.